Neljännen kerran aloitin tupsun teolla. Hennalla oli vielä hieman oma kudontatyönsä kesken, joten ehdin hyvin tekemään vielä yhden tupsun. Olen tehnyt tupsuja todella paljon, ala-asteella ne olivat luokassamme suuri hitti. Sen vuoksi tupsun teko luonnistui helposti ja muistin kaikki tekovaiheet. Ensin siis leikataan pahvista kaksi ympyränmuotoista palaa, joissa on reikä keskellä. Sen jälkeen aloitetaan vain laittamaan lankaa reiästä ja molempien pahvinpalojen ympärille. Lanka kannattaa olla kaksinkerroin, ettei tupsun tekemisessä mene niin pitkään. Lankaa siis laitetaan pahvin ympärille niin paljon, että reikä menee umpeen. Loppuvaiheessa kannattaa käyttää vaikkapa neulaa apuna. Kun reikä on täynnä lankaa, niin sen jälkeen leikataan pahvinpalojen välistä langat katki, sitten laitetaan pahvinpalojen väliin lanka ja kiristetään. Pahvinpalat leikataan irti ja tasoitetaan langat. Tupsu on valmis!
Oma tupsuni on kaksivärinen. Se onnistui hyvin, sillä lankaa on tarpeeksi ja langat ovat myöskin melko tasaisen pituiset.
Muista opettaessa:
- lankoja ei tarvitse päätellä
- kaksiväristä tupsua tehdessä saattaa olla vaikeaa hahmottaa, että mihin kohtaan eri värit sitten tulevat. Neuvo!
- pahvinpaloja on oltava kaksi
- lankoja voi siistiä lopuksi.
Tupsun valmistumisen jälkeen sain aloittaa oman kudontatyöni. Siirsimme Hennan kanssa hänen työtään kudontakehyksessä alaspäin siten, että molemmissa töissä on yhtä pitkät langat. Tässä vaiheessa täytyy olla tarkkana, että kaikki langat menevät oikeisiin kohtiin. Meillä nimittäin jäi melkein huomaamatta joidenkin lankojen hypyt väärään paikkaan. Työn siirtämisessä on hyvä olla pari, sillä lankoja on vaikea saada tiukaksi yksin.
Kun saimme kiristettyä langat, oli aika aloittaa työ. Ensin kudoin pari kerrosta jätekuteella. Sen jälkeen aloitin kutomaan suunnitelmani mukaan. Suunnitelmani oli seuraavanlainen:
Vuodenajaksi valitsin siis talven. Talvesta minulle tuli taas mieleen joulu, joten kudontatyön väritys on hieman joulumainen. Melko alkuun suunnittelin tekeväni kiertopujotuksia, sitten helmikudontaa, keskelle jotain erikoislankaa, sitten taas helmikudontaa ja kiertopujotusta. Värityksenä valkoinen ja punainen, ja lankavalintana puuvillakude. En halunnut poppanakudetta, sillä olen aina kutonut poppanakuteella ja halusin vaihtelua. En myöskään pidä siitä, että poppanakude menee niin paljon kasaan kutoessa.
Kun aloitin kutomisen, innostuin niin
"tavallisesta" kutomisesta, että unohdin tehdä kiertopujotukset alkuun.
Ei se kuitenkaan haitannut, ja sain ne tehtyä kuitenkin työn loppuun.
Kutomisessa täytyy olla tarkkana; onko kääntänyt viriön vai ei, ja onko
kiristänyt vai ei. Nopeasti tähänkin hommaan tulee rutiini, ja kutominen
alkaa sujua. Minun työni onnistui mielestäni todella hyvin, sain reunat
tehtyä kauniisti ja erikoislankani on erittäin hyvä valinta.
Helmikudontakin onnistui. Valmiista työstä tuli suunnitelman mukainen (lukuunottamatta yhtä kiertopujotusriviä).
-Oppilaille voisi olla selkeästi vaikka taululla kuvat ja ohjeet kutomiseen, että sieltä olisi sitten helppo tarkistaa seuraava työvaihe (milloin täytyy kääntää viriö jne.)
- päättelyn tarkka neuvominen
- erilaisten kudontatekniikkojen opetus, ei kannata opettaa montaa kerralla, muuten menee vain sekaisin. Ala-asteelaisille tavallinenkin kudonta saattaa riittää, mutta voi ottaa mukaan esimerkiksi helmikudonnan
- tarkkuutta työhön, ettei kudonta ala kutistumaan tai levenemään reunoista!
-alkuun ja loppuun jätekuteet, tarkista ennen kuin annat luvan lankojen leikkaamiselle
-tarkista kaikkien langat ennen kuin oppilaat aloittavat kutomaan
-kaikille oppilaille kirjat, mistä seurata eri työvaiheita (lankojen laitto ja työn poisotto kehyksestä). Kunhan seuraa tarkasti ohjeita niin osaa tehdä vaikeatkin työvaiheet.
Kouluilla voidaan tehdä myös itse kehyksiä kudontaan, jos niitä ei ole. Kudontakehyksiä kannattaa kuitenkin mielestäni hankkia, sillä kudonta on hauskaa, ja ainakin itse toivoisin sitä saavani opettaa. Kudontakehyksiä tarvitsee siis hankkia vain puolelle luokkaa, sillä kudonta tapahtuu pareittain samassa kehyksessä. Kudonta on melko olennaista mielestäni käsityötaidoissa, joten jossain vaiheessa olisi hyvä sitäkin tehdä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti