Kolmannella kerralla aloitimme tutustumaan kudontaan. Kudonta on tarkoitus tehdä pareittain, jotta kudontakehyksiä ei tarvitse niin montaa. Aluksi otimme kehyksen ja laitoimme loimen kehykseen. Siinä täytyi olla tarkkana ja seurata ohjeita kirjasta pareittain. Jos kudonnan ottaa ala-asteella oppilaiden kanssa niin opettajan täytyy olla melkoisen tarkkana; langat menevät helposti väärin. Kuitenkin, kunhan malttaa seurata ohjeita ja kyselee osaavalta kaverilta neuvoa niin kyllä loimen laittaminen onnistuu. Lankojen laittamisen vaiheita en ala tähän kirjoittamaan, mutta ne löytyvät esimerkiksi täältä. Loimen laittamisen jälkeen opettaja näytti meille itse kudonnan. Itse olin kutonut joskus aikaisemminkin, mutta taidot ovat hieman ruosteessa. Tärkeää kudonnassa on korostaa "jätekuteen" kutomisen merkitystä alkuun (ja loppuun). Jätekudetta tarvitaan, jottei työ purkaannu. Jätekude myös tasoittaa loimen ennen varsinaisen työn aloittamista. Jokaiselta oppilaalta täytyy tarkistaa jätekude.
Itse kudonta menee seuraavasti: 1) heitä kude viriöön, jätä kude hieman kaarelle 2) vaihda viriö kääntämällä viriöpuu toiseen asentoon 3) paina äsken heittämääsi kudetta lastalla itseäsi kohti. Näitä toimintoja jatketaan niin pitkään kunnes työ on valmis.
Tällä kerralla Henna aloitti meidän kudontakehyksemme käytön, joten minä aloin tekemään palmikoita. Palmikoiden lisäksi olisi saanut kokeilla neulahuovutusta ja tupsujen tekemistä, mutta minä aloitin palmikoinnista. Ensin tein ystävännauhan makramee-tekniikalla ja sen jälkeen siirryin palmoikointiin. Kokeilin 4-lankaista ja 5-lankaista palmikointia. Pidin enemmän 5-lankaisesta palmikoinnista, sillä siitä tuli nätimmän näköistä. Palmikointini onnistui hyvin, kunhan vain malttoi seurata kirjan ohjeita. Pian palmoikoinnin muisti ulkoa ja sitä oli helppo tehdä (juttelukin onnistui samaan aikaan). Palmikoinnilla saa kivannäköisiä avaimenperiä, rannekoruja ja vöitä; hyvä idea käsityötuntien välityöksi. Palmikoinnista ja makrameesta varmasti ala-asteelaiset pitävät, ainakin itse olin innoissani näiden tekemisestä pienempänä.
Muistettavia seikkoja:
-valitse erivärisiä lankoja, on helpompi erottaa missä kohdassa ollaan menossa
-valitse myös samanpaksuisia lankoja, jotta työstä ei tule epätasainen. Lisäksi kaikki langat näkyvät hyvin työssä, jos ne ovat samanpaksuisia
-teippaa työ tiukasti kiinni pöytään
-seuraa tarkasti kirjan ohjeita.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti