maanantai 22. lokakuuta 2012

Neulonta

Neulontakerralla oli hauskaa, sillä saimme opettaa muita. Ryhmässäni oli kaksi poikaa, jotka eivät olleet ennen neuloneet, ja meidän piti sitten heitä opastaa. Itseltäni neulominen käy luonnostaan, joten oli mielenkiintoista lähestyä neulontaa siitä näkökulmasta, ettei edes tiedä kuinka aloitussilmukat tehdään. Oli piristävää vaihtelua, kun opetimme heille. Kumpikaan pojista ei kuitenkaan ollut vasenkätinen, joten sitä en sitten päässyt harjoittelemaan. Täytyy harjoitella sitä sitten joskus omalla ajalla.

Tein samalla omia kokeiluitani.  Tein kokeilut 12 silmukalla. Se oli sopiva silmukkamäärä kokeiluihini. On hyvä olla neljällä jaollinen silmukkamäärä erilaisia neulepintoja ajatellen. 

Sileäneulos

Joustinneulos

Korinpohjaneulos

Helmineulos

Palmikko
Minun kokeiluni sujuivat hyvin. En ollut aikaisemmin tehnyt kuin sileäneulosta, joustinneulosta ja korinpohjaneulosta, mutta myös ennalta tuntemattomat neulokset (palmikko ja helmineulos) onnistuivat hyvin. Innostuin etenkin helmineuleesta, siitä tuli todella hienon näköistä. Palmikkoa kerkesin tehdä vain vähän, mutta kyllä se palmikolta alkoi näyttämään. En tajunnut ensin kirjan ohjeista palmikon tekemistä, mutta opettajan ohjeilla tekeminen alkoi onnistumaan. Neulonta on siis minulle kuitenkin helppoa, ja sain nopeasti tehtyä erilaisia kokeiluja, vaikka suurin osa ajastani meni yhden ryhmäläiseni neuvomiseen. Neulonnassani ei ollut ongelmakohtia, mutta silmukoiden nostamista ja virheiden korjaamista sain harjoitella ryhmäläiseni työn kanssa. Tunti oli siis todela opettavainen, sillä nyt sai oikeasti kokemusta siitä, miten opettaa täysin "ummikkoa". Itselleni neulonta on jo niin automaattista, että kaikkia vaikeita paikkoja ei tajuakaan. Tämä tunti oli hyvä palautus todellisuuteen!

Neulonta voi olla joillekin oppilaille todella vaikeaa. Etenkin, jos on vasenkätinen, niin ongelmia voi syntyä helpostikin. Kuitenkin luulisin, että oppilaat innostuvat neulonnasta, kunhan oppivat tekniikan. Minun ikäluokkani teki koulussa sukat ja lapaset, mutta ilmeisesti kaikissa kouluissa niitä ei tarvitsekaan enää tehdä. Minusta se ei ole oikein, kukas sitten neuloo kaikki villasukkamme tulevaisuudessa, jos eivät lapset neulomistakaan enää opettele? Mielestäni neulominen on sellainen taito, jota täytyy vaalia. Neulomisen kanssa on miltei sama homma kuin hiihtämisen kanssa; kaksi suomalaisten perustaitoa, joita kukaan ei enää kohta osaa.

Aiheen opettaminen on varmasti melko vaikeaa. Vaikka näyttäisi neulomisen dokumenttikameran avulla ja sen jälkeen vielä melkein jokaiselle oppilaalle yksitellen, niin tekniikka on silti vaikea oppia. Tarvitaan monta näyttämistapaa, ja neulontaoppaatkin on hyvä olla auki pöydillä. Neulonta on sellainen tekniikka, jonka haltuunottoon tarvitsee paljon toistoja. Aluksi olisi hyvä harjoitella, eikä heti aloittaa työtä. Käsiala nimittäin paranee neulonnan edetessä.

Muista opettaessa:
- Millaiset puikot, millainen lanka. Täytyy olla tarpeeksi isot puikot, ja tiukkakierteinen lanka, ettei puikko mene koko ajan langan välistä
- paksu ja vaalea lanka ainakin neulonnan harjoittelussa
- lue lankavyötteet
- näytä neulonta itse ja tee isoja tauluja eri vaiheista. Tällöin voi katsoa seuraavan vaiheen taululta eikä tarvitse aina huutaa opettajaa paikalle
- muistuta, että neulonnan osaavilta oppilailta voi myös kysyä neuvoa
- erilaisten neulepintojen opetus edistyneimmille
- neulonnan opettelu vaatii oppilailta ja opettajalta kärsivällisyyttä. Kun itse osaa neuloa, niin helposti ajattelee sen sujuvan yhtä helposti myös muilta, näin ei kuitenkaan välttämättä ole!
- kotona harjoittelun tärkeys.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti